Työhyvinvointi vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi

Työhyvinvointia ei voi erottaa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja mikäli puhutaan työhyvinvoinnista, tarkkaillaan vain yhtä hyvinvointia edesauttavasta /huonontavasta osa-alueesta. Työhyvinvointi on asia, johon voi vaikuttaa niin yksilö kuin organisaatio kun taas ihmisen omaan hyvinvointiin vaikuttaa lopulta ihminen itse.

Työhyvinvointi koostuu työntekijän työkyvystä, ammattitaidosta sekä motivaatiosta. Motivaatiota ohjaavat sekä sisäiset että ulkoiset hyödyt, joiden pohjalta ihminen suuntaa toimintaansa sinne, minkä kokee mielekkääksi. Myös työyhteisön ilmapiirillä ja toimivuudella on vaikutusta työhyvinvointiin. Jos työporukan työskentelykulttuuri ja osaaminen ei tue työssä onnistumista, myös työhyvinvointi kärsii. Työolot, kuten työturvallisuus vaikuttaa luonnollisesti siihen, millaiseksi työntekijä mieltää työnsä. Työhyvinvointi ja työkyky rakentuvat monista asioita, joihin vaikuttavat sekä henkilön omat voimavarat että työhön ja työntekoon liittyvät tekijät. Myös ulkopuolisella ympäristöllä on vaikutuksensa.

Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan alle puolet suomalaisista koki, että työnantaja pyrkii edistämään työhyvinvointia suunnitelmallisesti ja riittävästi. Tilastoissa näkyi myös selkeä ero yksityisen ja julkisen hallinnon välillä. Julkisella sektorilla noin 41% koki, että työhyvinvointia tuetaan työpaikalla melko hyvin. Yksityisellä sektorilla näin ajatteli vain 36 prosenttia.

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen tuo mukanaan tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua.

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen tuo mukanaan tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua.

Mistä työhyvinvointi koostuu?

Ihminen ei ole kone. Mikään työyhteisö ei toimi ihanteellisessa ja täydellisessä hyvinvoinnin maailmassa, jossa kaikki asiat olisi aina hyvin ja otettu huomioon. Myös normaalisti ja vakaasti toimivissa työyhteisöissä syntyy kohinaa, ihmettelyä, tiedon etsintää, keskeytyksiä, kiirettä ja muuta tuottamatonta työaikaa. Sen vuoksi avoimuus, reiluus, osallisuus sekä hyvin hoidettu vuorovaikutteinen viestintä ovat tehokkaan organisaation kulmakiviä.

Kun työntekijä kokee työssään henkilökohtaista tyydytyksen tunnetta, hänen tuottavuutensa on kaksi kertaa suurempi kuin ilman sitä.

Työhyvinvoinnin lähtökohtana ei saisi koskaan olla reagointi. Jos vasta pahoinvoinnin alkaessa aletaan panostamaan hyvinvointiin, on jo liian myöhäistä ja asia on tullut organisaatiolle jo kalliiksi. Ennakointi on tärkeää, silloin voidaan välttää riskejä ja säästää esim. sairaspoissaoloja kun tilanteisiin puututaan ennakoivasti. Mikäli esimerkiksi tiedetään, että on tulossa hyvin kiireinen ajanjakso, voisi organisaatio tukea työntekijöitään siten että työpaikalla järjestetään ohjattuja levon hetkiä rentoutumisen tai joogan parissa.

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen ja kehittäminen taas tuo mukanaan tehokkuutta, tuottavuutta ja laatua. Sen vuoksi hyvinvointiin satsaaminen organisaatoissa sekä ennakoivasti että kehittävästi on paras tie tuloksiin.

Työhyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti kolme eri osa-aluetta:

  1. Yksilön omat voimavarat (esim. elämänhallinta, terveyttä tukevat elämäntavat, joustavuus, osaaminen, ammattitaito, kyky säädellä stressiä ja työtä, vapaa-ajan hyödyntäminen)

  2. Työyhteisö, sosiaalinen tuki (avoin, vuorovaikutteinen, tukeva ja positiivista ilmapiiriä ylläpitävä työyhteisö)

  3. Organisaation tuki hyvinvointiin (esim. johtaminen, ennaltaehkäisy, tuki, terveydenhuolto, valmennus, ammattitaidon kehittämisen tukeminen, hyvinvointia edesauttavat palvelut jne.)

Yksilön omien voimavarojen osalta perustana ovat terveys ja toimintakyky, ammatillinen osaaminen sekä arvot ja asenteet. Työntekijän omalla vastuulla on muun muassa hänen oma terveyskäyttäytymisensä.

Työhyvinvointi voi koostua monesta asiasta, kuten työpaikalla vallitsevasta ilmapiiristä ja työturvallisuudesta

Työhyvinvointi voi koostua monesta asiasta, kuten työpaikalla vallitsevasta ilmapiiristä ja työturvallisuudesta

Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi voi koostua monesta asiasta:

  • Työpaikalla vallitsevasta ilmapiiristä: työkaverit ja muu sosiaalinen kanssakäyminen (asiakkaat, yhteistyökumppanit, muut verkostot)

  • Työturvallisuudesta (työtilat: ilmastointi, valaistus, työpiste, viihtyvyys)

  • Omasta osaamisesta ja sen hyödyntämisestä työssä

  • Sopivista työtehtävistä (joissa tuntee saavansa jotain aikaan, tuottavuus: ei liian helppoa eikä liian haastavaa)

  • Ammattiosaamisesta ja mielenkiinnonkohteista sekä niiden toteuttamisesta työpaikalla

  • Kehittymisen mahdollisuuksista

Mitkä tekijät vaikuttavat usein työhyvinvointiin?

Pahoinvoiva työyhteisö on toimintariski ja menoerä. Se aiheuttaa organisaatioille kuluja, laatupoikkeamia ja riskejä toimintaan. Yksilön kannalta taas huono työhyvinvointi aiheuttaa pahoinvointia elämässä ja siitä voi seurata unettomuutta, stressiä, kyvyttömyyttä palautua työstä jne.

Huonossa työyhteisössä:

  • tuottavuus ja oppiminen laskevat, tapaturmariski ja uupuminen kasvavat

  • ammattitaito laskee, mikä heikentää kustannustehokkuutta, laatua ja asiakastyytyväisyyttä ja

  • alentaa työkykyä

  • työilmapiiri heikkenee, mikä johtaa pahimmillaan nurkkakuntaisuuteen, tiedon

  • pihtaamiseen, osaamisen vajaakäyttöön, välinpitämättämyyteen ja huolimattomuuteen,

  • riskien ja henkilöstövaihtuvuuden kasvuun ja työnantajamaineen vahingoittumiseen

  • huono johtajuus, mikä lisää tehottomuutta, epävarmuutta ja poissaoloja ja laskee puolestaan

  • motivaatiota ja sitoutumista

Kun työhyvinvointia kehitetään ja työhyvinvointiin aletaan panostamaan, voidaan nopeastikin vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Usein fyysiset resurssit, työterveyshuollon tuki, valmennukset jne ovat ns. helppoja teitä parantaa hyvinvointia. Mikäli työhyvinvoinnin ongelmana on vaikkapa huono johtaminen, huono esimiestyö, hankalat ihmissuhteet työpaikalla jne, niiden puuttumiseen voi mennä enemmän aikaa ja voidaan ottaa käyttöön vaikkapa kolmikantainen työterveysneuvottelu ja muut suunnitelmallisemmat vaiheet.

Hyvinvoivassa työyhteisössä

  • uskalletaan sanoa asioita suoraan

  • ollaan avoimia ja rehellisiä

  • arvostetaan eikä arvostella

  • luotetaan itseensä ja toisiin

  • kannustetaan toisia

  • puhalletaan yhteen hiileen

  • annetaan myönteistä palautetta

  • uskalletaan ottaa esille myös ongelmakohdat ja kynnys johdon ja työntekijöiden välillä on matala

  • muutostilanteissa ennakoidaan myös työhyvinvointiin ja säilytetään toimintakyky

  • työyhteisön ja työntekijän resilienssikyky on yhteydessä hyvinvointiin muutostilanteissa. Resilientti työyhteisö joustaa, ennakoi ja oppii yhdessä.

Työntekijä voi myös merkittävästi vaikuttaa työyhteisönsä ilmapiiriin, mikä vastavuoroisesti vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa.

Työntekijä voi myös merkittävästi vaikuttaa työyhteisönsä ilmapiiriin, mikä vastavuoroisesti vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa.

Työhyvinvoinnin edistäminen

Työhyvinvointia voidaan kehittää ja edistää monella eri osa-alueella. Ensin on turvattava perusasiat, jotta työhyvinvointi on mahdollista syntyä. Ne ovat esim. työolot, työtilat, taloustilanne, työn kuormitus, työn kierto, riittävät resurssit, tauot, tuki jne.

Työhyvinvointia voidaan tutkia seuraavien kysymysten avulla:

  • Missä olemme hyviä?

  • Mitä osaamme hyvin?

  • Missä voimme kehittyä?

  • Mitä meidän tulisi osata paremmin?


Työhyvinvointisuunnitelmassa tulisi tarkkailla osa-alueita, jotka ovat kriittisiä ja niitä, joita tulisi kehittää, ylläpitää tai muuttaa.

Yksilö voi kehittää omaa työhyvinvointiaan myös itse:

  • Aktiivinen ote työn tekemiseen ja kehittämiseen

  • Itsensä kehittymisen arviointi ja kehittymisen peilaaminen työn tavoitteisiin

  • Vuorovaikutustaidot kollegoiden, esimiehen ja alaisten kesken

  • Toisten huomioon ottaminen ja ymmärrys työn kokonaisuudesta

  • Positiivinen ja rakentava asenne

  • Avoimuus puuttua asioihin

  • Elämänhallintataidot, valmius voida töissä hyvin

Työntekijä voi myös merkittävästi vaikuttaa työyhteisönsä ilmapiiriin, mikä vastavuoroisesti vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa. Esimerkiksi reiluus, kohteliaisuus, aktiivinen muiden auttaminen sekä osallistuminen ja kiinnostuminen muiden työstä ovat hyviä tapoja, joilla työntekijä voi parantaa yhteisönsä ilmapiiriä ja me-henkeä.

Työhyvinvointi ja sana hyvinvointi on subjektiivinen konsepti, eli henkilökohtaisesti koettu kokemus voinnista. Tyypillisesti määritetään, että hyvinvointi perustuu hyvään vaurauteen, hyvään terveydentilaan ja tasapainoiseen elämään. Mitattavia hyvinvoinnin tekijöitä ovat esimerkiksi raha, terveys, toimeentulo, elinolot, sosiaaliset suhteet. Elämänlaatu kuvaa ihmisen kokemaa terveydellistä, psyykkistä, sosiaalista ja elinympäristöön liittyvää tyytyväisyyttä suhteessa hänen tarpeisiinsa. Koettu terveydentila on myös henkilökohtainen kokemus omasta fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista voimavaroista suhteessa päivittäisten tehtävien ja elämän asettamiin vaatimuksiin. Voidaan myös puhua toimintakyvystä.

Trendinä tuntuu olevan tuottava, tehokas toiminta ja riittävä palautuminen. Puhutaan paljon liikunnasta, ruokavaliosta, levosta ja unen laadusta. Lähestulkoon kaikki mittarit perustuvat näihin: fyysinen aktiivisuus, palautuminen, uni, riittävä määrä vettä ja ruokaa. Hyvinvointiin luetaan myös moni muu asia ja harvemmin puhuttu asia on mielenterveys ja sen vaikutus hyvinvointiimme ja hyvinvointiin töissä.

Personal trainerit korostavat liikunnan ja painoharjoittelun tärkeyttä. Ravintoterapeutit taas painottavat terveellistä ja energiarikasta ruokaa, joka tukee lihasten kasvua ja pudottavat painoa tai ylläpitävät sitä. Avoimesti ei ole nostettu esille sitä, että yksistään fyysiseen puoleen panostamalla ihminen ei voi hyvin aina. Mikäli ihminen nukkuu hyvin, syö hyvin ja liikkuu hyvin, hänen hyvinvoinnin tueksi tarvitaan myös paljon muuta.

Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee työhyvinvoinnin näin:

”Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee.

Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille.

Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä on kuitenkin suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin.

Hyvinvointia työssä voidaan parantaa esimerkiksi kehittämällä työoloja ja ammatillista osaamista, työkykyä ylläpitävällä toiminnalla sekä työterveyshuollon avulla.”

Miten hyvä energiataso ylläpidetään hektisessä työssä? Siihen on yhtä monta vastausta kuin on ihmistäkin, mutta tässä on hyvä lista, jota noudattamalla pysyy virkeänä ja jaksaa antaa itsestään enemmän muille ja voi tukea työpaikkojen hyvää, positiivista ilmapiiriä:

1. Lepo. Lepää riittävästi vapaa-ajalla, jotta olet virkeänä töissä. Sinä annat oman panoksesi työpaikallesi tai yrityksellesi ja sinulle maksetaan tuosta panoksesta. Ole sen arvoinen, että pystyt toimimaan työssä virkeänä.

2. Ravinto. Syö hyvin niin vapaa-ajalla kuin töissä. Tässä riittää maalaisjärki: sopivat annoskoot, paljon vihreää, monipuolisuus, vähennä eläinperäisiä tuotteita, vältä valmisruokia ja eineksiä ja ainesosia, joiden sisällöstä et ymmärrä mitä se on. Syö säännöllisesti (nyrkkisääntö: aamupala, lounas, välipala, päivällinen, illallinen/iltapala). Syömällä meille jo koulussa opetettujen lautasmallien (googlaa nykyinen malli) mukaan syöt riittävän terveellisesti ja monipuolisesti.

3. Juo. Juo vettä suositusten mukaan ja jokaista kahvikuppia kohden yksi lisälasi vettä.

4. Tauota työ. Pidä taukojumppia, kävele, hypi, kävele portaita, käy piipahtamassa luonnossa.

5. Laita some-kanavat kiinni ja muut häiriötekijät. Sano EI kaikelle mikä häiritsee tekemistäsi juuri nyt. Keskity siihen mitä kulloinkin teet.

6. Inspiroidu. Inspiroidu jatkuvasti, kuuntele musiikkia, katsele taidetta, luontoa, videoita jne. Pysy innostuneena ja inspiroituneena niin voit antaa itsestäsi enemmän.

7. Liiku. Urheilu yksistään ei auta, on oltava fyysisesti aktiivinen. Toimistotyöläisenä kadehdin henkilöitä, joiden työhön sisältyy valtava määrä fyysistä aktiivisuutta. Yritä saada askeleita pitkin päivää ja liiku hyötyliikunnan avulla mahdollisimman paljon. Harrasta tämän lisäksi säännöllisesti (3-5 kertaa viikossa) jotain mielekästä urheilua. Muista myös venytellä ja huoltaa kehoasi.

8. Ole avoin. Avoimuus ja positiivisuus tarttuvat. Olemalla avoin, rehellinen ja oma itsesi työpaikallasi välität hyvää energiaasi eteenpäin.

9. Sano EI kaikelle, joka syö energiaasi liikaa. Jos huomaat, että jokin työtehtävä, asiakas, kollega tai yhteistyökumppani syö energiaasi pohdi ensin mitä voit tilanteesta oppia itsestäsi ja miksi asia vihastuttaa sinua. Sen jälkeen mieti voitko muuttaa jotain omassa toiminnassasi ja jos et voi, sano jatkossa sille EI ja delegoi se toiselle hoidettavaksi.

Ole valmis olemaan hieman toisista poikkeava ja tee asioita vain sen vuoksi, että tiedät saavasi sen kautta parempaa energiaa työhösi.

Ole valmis olemaan hieman toisista poikkeava ja tee asioita vain sen vuoksi, että tiedät saavasi sen kautta parempaa energiaa työhösi.

Hyvä energiataso löytyy usein hyvän fyysisen olon kautta. On tutkittu, että fyysinen toiminta usein muuttaa mielen paremmaksi ja voit nopeastikin muuttaa negatiivisen ajattelun positiiviseksi kun liikut (hypi ja huuda JEEE ja naura – nopeasti huomaat, että enää ei niin harmita). Ole valmis olemaan hieman toisista poikkeava ja tee asioita vain sen vuoksi, että tiedät saavasi sen kautta parempaa energiaa työhösi.

Mielenterveydestä huolehtiminen on tärkeää. Fyysinen jaksaminen on jopa helpompi saavuttaa kuin negatiivisen ajattelutavan muuttaminen. Mikäli huomaat, että sinulla on sinua haittaavia ja estäviä toimintamalleja ja ajatuksia, on hyvä hankkia valmentaja tueksi. Hyvän valmentajan tai psykologin avulla pääset nopeammin käsiksi omaan tapaasi ajatella ja voit muuttaa sitä yhteistyössä hänen kanssaan.

Mielenterveyttä ja hyvinvointia työssä edistävät esimerkiksi:

  • roolien, odotusten ja velvollisuuksien selventäminen

  • fyysisen kunnon ylläpito

  • kuormituksen ja stressin hallinta

  • riittävä palautuminen

  • työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen

  • esimiestyön ja johtamisen kehittäminen

  • työyhteisön toiminnan kehittäminen

  • epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja tilanteiden ratkaiseminen

  • ammattitaidon ylläpito

  • sosiaalisuuden ja osallisuuden edistäminen: verkostot, tiimityö, palaverikäytännöt ym. työn organisointi

  • yhteiset kahvitauot, aktiviteetit ja muu yhteisöllisyys

  • työhön keskittyminen, flow-tilat

  • työn mielekkyys

  • yhtenäiset arvot työntekijän ja työnantajan kesken

  • työn sisältöön ja asioihin vaikuttamisen mahdollisuus

  • avoin, rehellinen ilmapiiri työpaikalla

  • empatiakyky

  • resilienssikyvyn kehittäminen

  • hyvä itsetuntemus ja itsetunto


Työhyvinvoinnin johtaminen ja parantaminen

Työhyvinvointi on organisaatioissa usein yksittäisiä, työnteon arjesta irrallisia toimenpiteitä ilman, että työhyvinvointi on osa organisaation kokonaisuutta ja liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Työhyvinvointia myös mitataan usein keinoin, jotka kertovat menneestä mutta eivät ennakoi tulevaa. Tulisikin panostaa keinoihin ja mittareihin, jotka auttavat työkyvyn ja työn tuloksellisuuden edistämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa ennakoivia, kokonaisvaltaisia ja systemaattista toimenpiteitä reagoivien toimenpiteiden ohella.

Jotta työhyvinvointi saadaan osaksi jokapäiväistä johtamista, on työhyvinvoinnin johtaminen ja työhyvinvointityö määriteltävä: mitä ne omassa organisaatiossani tarkoittavat? Määrittelyssä olennaisia kysymyksiä ovat ainakin seuraavat: Mitä työhyvinvointi meillä tarkoittaa? Miten työhyvinvonti näkyy ja mihin se vaikuttaa? Mitä osa-alueita siihen meillä kuuluu? Hyvin tehdyn määrittelyn perusteella on helpompi tehdä työhyvinvointisuunnitelma, johon kuuluvat tavoitteet, budjetti ja resurssit sekä seuranta ja mittarit

Työhyvinvoinnin johtamisen askeleet

  1. Pysähdy kokoamaan tilannekuva nykyisestä toiminnasta

  2. Katso kokonaisuutta – mihin organisaationa / yrityksenä olemme menossa

  3. Priorisoi – mitkä asiat työhyvinvoinnissa ovat olennaisia henkilöstön jaksamisen ja toiminnan näkökulmista

    Mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää henkilöstöltä (minkä pitää muuttua?)

    Millaisia vaikutuksia muutoksilla voi olla hlöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn?

  4. Valitse muutama asia, jota lähdette toteuttamaan

    nimeä asiat, mieti tavoite, keinot, mittarit

    huolehdi seurannasta – työyhteisö, esimiehet

Työhyvinvointisuunnitelma toimii välineenä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Asettaa konkreettisia tavoitteita. Sen avulla seurataan ja arvioidaan toteutumista ja jaetaan vastuut toteuttamiselle, ei liian monta kehittämisaluetta kerrallaan.

Työhyvinvointitoiminnan lähtökohtina ovat työn sujuvuus ja työn tuottavuus sekä työnteki- jöiden työssä jaksamisen tukeminen. Toimintaympäristön muutos, joka voi olla esimerkiksi lisääntynyt tarve kilpailukyvyn tehostamiseen, haastaa sekä johtamista että työhyvinvointia.

Työhyvinvoinnin osalta kyse on henkilöstön osaamisesta sekä työn hallinnan tunteen ja epävarmuuden kokemisesta, kun työntekijän täytyy omaksua uudenlainen rooli työssä tai kun hänen täytyy oppia toimimaan erilaisessa toimintaympäristössä.Työhyvinvoinnin toimenpide tällaisessa tilanteessa on hyvä muutosjohtaminen sekä henkilöstön osaamisen varmistaminen.

Työhyvinvoinnin mittaamisessa tulisikin panostaa keinoihin ja mittareihin, jotka auttavat työkyvyn ja työn tuloksellisuuden edistämistä.

Työhyvinvoinnin mittaamisessa tulisikin panostaa keinoihin ja mittareihin, jotka auttavat työkyvyn ja työn tuloksellisuuden edistämistä.

Työyhteisössä tulisi tarkkailla hyvinvoinnin tukemista seuraavien osa-alueiden kautta:

  • Esimiesten taito

  • Työyhteisö

  • Oma osaaminen

  • Kokonaishyvinvointi

Esimiesten tulisi harjoitella coachaavaa vuorovaikutusta, joka perustuu ns. GROW -malliin:

G – Goal: Mitä haluamme saada aikaan. Mitä hyötyä tavoitteesta on. Mitä menetämme, jos emme pääse tavoitteeseen ? Mitä haluamme olla vuoden päästä?

R – Reality: Miltä tämän hetkinen tilanne näyttää? Mikä on meille tärkeää? Millaisia haasteita pitää ratkaista? Mitä muuta tulisi ottaa huomioon?

O – Options: Millaisia vaihtoehtoja on tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä asioita pitäisi muuttaa ensin? Mikä vaihtoehto on meitä innostavin?

W – Will: Miten etenemme asiassa? Milloin? Mistä aloitamme? Mitä delegoimme? Mitkä ovat välietapit? Miten palkitsemme itseämme kun saavutamme tavoitteita?

Paras keino on ottaa hallinnan tunne käyttöön.

Paras keino on ottaa hallinnan tunne käyttöön.

Työhyvinvointi ja yrittäjyys

Yksinyrittäjän haasteena työhyvinvoinnin kannalta on tuen puute, resurssien riittämättömyys, liialliseksikin kasvavat paineet ja vastuut, työkavereiden uupuminen ja usein myös se, että työhyvinvointiin ei panosteta ennaltaehkäisevästi vaan painetaan siihen saakka, kunnes törmätään seinään ja on pakko pysähtyä.

Keskittyminen omaan tekemiseen ja liiketoimintaan vaatii EI:n sanomisen hallitsemisen. Kun yrittäjä haluaa välttää stressiä, se on helpointa sanomalla EI kaikelle, joka on turhaa ja ylimääräistä. Tämä vaatii yrittäjältä itsetuntemusta ja -tutkiskelua sen osalta, mille haluaa sanoa kyllä ja mille EI. On tehtävä päätöksiä sen osalta, mikä on tärkeää. Yrittäjän ja asiantuntijan tulee myös osata tunnistaa mahdollisuudet niidenkin asioiden joukossa, jolle oli jo aiemmin päättänyt sanoa EI. Sen lisäksi ennen kaikkea on opittava sanomaan EI itseluottamuksen puutteelle yrittäjänä.

Kun sanot EI, tiedät ja tunnistat omat rajasi. Pystyt sen kautta keskittymään paremmin olennaiseen ja voit hallita sen avulla työtehtäviäsi ja kalenteriasi paremmin. Maailma on aika täynnä tällä hetkellä asioita, joihin voisi keskittyä. Asettamalla rajat ja keskittymällä itsellesi tärkeisiin asioihin tulet myös saavuttamaan tuloksia, joita haluat.

John C Maxwell sanoi:

All true leaders have learned to say NO to the good in order to say YES to the best.


EI:n sanominen tarkoittaa sitä, että pohdit tarkasti työtäsi ja tehtävälistojasi sekä ihmisiä, joiden kanssa työskentelet. Voit esimerkiksi käyttää seuraavia kysymyksiä apunasi:

  • Mikä on tavoite liiketoiminnallesi?

  • Mitkä ovat seuraavat askeleet, jotka haluat ottaa päästäksesi tavoitteeseen?

  • Milloin aiot ottaa seuraavat askeleet? Laita ne kalenteriin.

  • Mikä on yrityksellesi kannattamatonta tekemistä? Sano sille EI.

  • Ketkä ihmiset ympärilläsi syövät energiaasi ja muuttavat ilmapiirin negatiiviseksi? Sano heille EI.

  • Miten voisit auttaa asiakkaitanne enemmän?

  • Mikä on sellaista tekemistä, joka ei ole liiketoiminnan kannalta olennaista tai tärkeää?

  • Miten palaudut työstäsi? Kalenteroi hetkiä, jolloin et tee mitään.

Menestyvä, hyvinvoiva yrittäjä osaa sanoa EI, asettaa rajat ja valita ne asiat, joille sanoo kyllä.

On tutkittu, että ihmiset joilla on stressiä, kokevat itsensä tärkeäksi. Tunne kiireestä iskee, kun ajattelee olevansa korvaamaton ja kun tehtävää työtä on enemmän kuin kalenteriin mahtuisi. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Monet tutkijat uskovat, että miltei mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos voi vaikuttaa yksilöön stressaavasti. Mikään ärsyke ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista.

Filosofi Epiktetos sanoi: "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä."


Kaikki stressi ei ole haitallista. Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Määräaikaista stressiä ihminen kestää paljon paremmin. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia – se saa ihmiset tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista.

Stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla mm. työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, uskomukset, epäoikeudenmukaisuus, epäreilu kohtelu, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute, epämääräinen työnjako ja syyllisyys tekemättömistä töistä.

Yrittäjä voi ottaa käyttöön työhyvinvoinnin kannalta seuraavia asioita:

  • yrittäjän vapauden hyödyntäminen positiivisesti

  • vapaa-ajan lisääminen

  • valmentaja, coach tai työnohjaaja työsuunnittelun tueksi

  • hallitus, mentori tai coach johtamisen ja tavoitteiden tueksi

  • työterveyshuollon kanssa ennaltaehkäisevä suunnittelu

  • terveyden seuranta: firstbeat -mittaukset, verenpainemittaukset, painoindeksi, kuntotestit jne.

  • työvälineet: työpiste ja ergonomia kuntoon

  • työn tauotus: taukojumpat, työn delegointi jne.

Miten stressi selätetään?

Nopeaa ja helppoa tietä onnellisuuteen kaupataan joka puolella. Stressiä kokeva ihminen lähtee usein nopeasti mukaan niihin asioihin, jotka lupaavat helpotusta hetkessä. On olemassa keinoja purkaa stressiä, kuten liikunta, luonto, taide, musiikki. On kuitenkin olemassa myös kokonaan toinen vaihtoehto: elämä, joka on sitä mitä haluat.

Stressitöntä elämää on turha havitella ja stressin selättämisessä onkin kyse stressin hyötyihin keskittymisestä. Stressillä on hyvät puolet ja stressi auttaa meitä usein saavuttamaan ennen näkemättömiä asioita. Onko sinulla ollut koskaan tilanne, että olet tuntenut stressiä jostain valtavasta työurakasta? Olet lykännyt aloittamista viikko toisensa perään ja stressaantunut yhä vain lisää. Sitten määräaika lähestyy ja saatkin koko työurakan tehtyä alle kahdessa tunnissa. Olisiko niin ollut ilman edeltävää stressiä on mahdotonta sanoa ja oliko stressistä sinulle kuitenkin lopulta hyötyä?

Siispä voidaan keskittyä stressin tuomiin hyviin vaikutuksiin. Wisconsinin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui 300 000 amerikkalaista. Heillä, jotka ajattelivat stressin olevan heille haitallista, todettiin olevan 43 % kohonnut riski ennenaikaiseen kuolemaan heihin verrattuna, jotka uskoivat stressistä olevan heille hyötyä.

Harvardin yliopistossa on tutkittu, että ilmeisesti ero johtuu siitä, että he, jotka pystyvät tuntemaan mielihyvää stressistä ovat ikään kuin immuuneja stressin vaikutukselle. Mielihyvän seurauksen aivojen erittämä oksistoisiini suojaa meitä stressin haitallisilta vaikutuksilta. Oksitosiini on hormoni, joka tekee meistä sosiaalisia. Sitä kutsutaan muun muassa ”läheisyyshormoniksi” ja se lisää haluamme vastaanottaa ja antaa apua.

Miten voit välttyä tulipalojen sammutteluilta ja siltä, että reagoit jatkuvasti maailman tarpeisiin?

Paras keino on ottaa hallinnan tunne käyttöön. Kun voit vaikuttaa, päättää ja hallita ne asiat, joita teet, stressi vähenee. Kun keskityt niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa ja joita haluat saavuttaa, saat enemmän aikaan. Keskity siihen mitä haluat, älä siihen mitä pelkäät.

Stressi aiheutuu usein siitä, että huomio kohdistuu väärään asiaan. Kun laitat 5 % ajatuksistasi pelkoihin ja keskityt 95 % ratkaisuihin, saavutat elämän, jossa on tilaa hengittää. On myös muistettava, että mielemme tekee usein temppuja. Voimme lukea tätä ohjetta ja päättää ryhtyä ratkomaan ongelmia, mutta siitä huolimatta olemme pian pelon valtaamia ja stressaamme. Siitä syystä on aina hyvä, että sinulla on matkallasi mukana valmentajia, sparraajia, kumppaneita, ystäviä – ihmisiä, jotka auttavat kun et enää itse näe selkeästi.

Kun ymmärrät, että ajanhallinta on sinun käsissäsi ja riippuvainen siitä mille asioille sanot kyllä ja mille EI, saat elämäsi ja ajan haltuun. Yrittäjänä on oltava luja usko itseensä ja visioonsa, jotta tietää mihin tulisi keskittyä. Jotta saat unelmasi toteutumaan, sinulla pitää olla suunnitelma ja luja tahtotila saavuttaa oma unelma. Keskity, ole kärsivällinen ja tee paljon töitä unelmasi eteen.

”Olet sitä mitä ajattelet ja ei ole mitään syytä sille, että ajattelisit että et osaisi oman alasi töitä niin hyvin kuin muut. Osaat ne aivan yhtä hyvin kuin muut. Teet parhaasi ja se riittää. Olet valmis oppimaan, kokeilemaan ja luota omaan itseesi. Luota siihen, että voit tehdä asiat täysin toisella tavalla kuin muut ja kokeile aina vain uudestaan. ” Opi sanomaan EI töissä (ilm. 01/2019)

Yrittäjällä on oltava luja usko itseensä ja visioonsa!

Yrittäjällä on oltava luja usko itseensä ja visioonsa!



































Heidi Alamikkelä