Stressinhallinta ja negatiivisen stressin tunnistaminen – Älä stressaa

Älä stressaa vaan opettele stressinhallinta. Stressi aiheuttaa kroonista tulehdusta. Stressi on pahasta. Stressin saa hallintaan ajattelemalla positiivisesti. Stressi sairastuttaa… Lista on pitkä ja tiedämme ehkä enemmän stressistä kuin koskaan aiemmin. Siitä huolimatta koemme yhä enemmän stressiä ja suorittava elämäntapa ei auta stressinhallinnassa. Lue blogistani vinkit, joiden avulla saat pidettyä kielteisen stressin loitolla.

Tämä kirjoitus syntyi kun sairastuin flunssaan haastavan työsuorituksen jälkeen. Tiesin, että tilanne oli minulle äärimmäisen stressaava ja olinkin varautunut palautumaan rankan työviikon päätteeksi. Tein sillä viikolla erityisen paljon meditaatiota ja erilaisia harjoituksia stressinhallintaan, joiden olen kokenut auttavan minua stressaavissa elämänvaiheissa. Tähän sisältyy mm. paljon rauhoittumista, rennosti ottamista kesken kiireen mutta siitä huolimatta flunssa iski.

Ja mikä stressi siitä sitten syntyikään! “Miten saan nyt hoidettua asiakastyöt? Miten kiire tuleekaan loppukuusta kun joudun hoitamaan tämän viikon kaikki työt ensi viikolla. Mistä saan rahaa jos en jaksakaan? Miksi en osannut levätä ja ottaa rennosti tv-haastattelusta huolimatta? Miksi en suojautunut flunssalta? Miksi en pystynyt itse hallitsemaan tilannetta ja välttämään stressiltä? Entä jos en jaksakaan.”

Oi mikä stressi siitä syntyi. Itseni syyttäminen, muiden neuvojen kuunteleminen ja työtilanteen tajuaminen kesken flunssan ei varsinaisesti auttanut tilanteessa. Siitä huolimatta mieleni toimii siten, se kulkeutuu helposti vanhoja polkuja pitkin. Minun piti itse pysähtyä, sanoa EI ja antaa itselleni luvan olla sairas ja väsynyt. Minun piti oivaltaa, että kyse on pelosta. Pelkäsin, että en pärjääkään, en jaksa, en saa rahaa joilla maksaa laskuja. Yrittäjänä sairastuminen on mielestäni stressaava tekijä jo itsessään. Minun piti antaa itselleni lupa: saan palautua. “Minulla oli kova pinnistys ja stressi oli aivan aiheellista. Nyt sallin itselleni tämän hetken ja palaudun..” …kunnes ajatukset alkoivat taas pyörimään: “Palaudu. Energisoi itsesi terveeksi. Saat mitä haluat. Olet mitä ajattelet…” ja jälleen olin stressaavassa kierteessä. Ajatuksemme aiheuttavat usein valtaosan stressistämme.

Kun tehtäviä on liikaa ja aikaa liian vähän, syntyy stressiä. Mikäli on liikaa tavoitteita ja on itseään kohtaan myös vaativa, voi käydä niin että stressi vie uupumukseen. Pieni stressi kuuluu elämään ja auttaa meitä selviytymään hankalista tilanteista. Jos stressi ei hellitä vaan jää päälle, stressin hyvät vaikutukset kumoutuvat ja tilalle tulee kielteisiä vaikutuksia. On myös tilanteita elämässä, joissa stressi vain kuuluu asiaan. Joudut työttömäksi, tulee avioero, konkurssi, sairaus, onnettomuus.. Mikä tahansa tilanne, jossa stressi syntyy ikään kuin luonnostaan ja on tilanteita, joissa et voi juuri muuta kuin koittaa opetella stressinhallintaa, koska stressi on väistämättä hetken aikaa osa elämääsi.

Stressinhallinnan tarkoitus ei olekaan poistaa stressiä vaan hallita stressin haitallisia vaikutuksia sekä auttaa sinua selviämään stressistä. Stressinhallinnan avulla voidaan myös ottaa haltuun asioita, joilla stressaavaa tilannetta voidaan muuttaa.

Työelämässä eteenpäin pääsemisen lisäksi on kovat paineet suorittaa myös vapaa-ajalla. Pitää pärjätä ja kuormittavuus ei koske ainoastaan työtä vaan pitää suorittaa vapaa-ajalla hienoja, raskaita harrastuksia ja itsensä kehittämistä. Ehkä elämä tänä päivänä yksinkertaisesti on usealla meistä liian täynnä ja taas päinvastoin toisilla elämäntilanne on vain liian haastava ja sen vuoksi stressiä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

Stressinhallinta on kykyä selvitä stressistä.

Jos pohditaan itse sanaa Stressin hallinta pitää pohtia miten stressi saadaan haltuun. Mikäli stressi on häiriötila, tarkoittanee stressin hallinta, että tuo häiriötila saadaan haltuun. On usein kyse elämästä. Elämää ei lopulta juurikaan voi hallita, joten sinällään termi stressinhallinta on itsessään jo haastava asia. Ehkä voisikin puhua elämäntaidoista ja kyvystä selvitä haastavista tilanteista sekä itsemyötätunnon kehittämisestä ja joustavasta asenteesta.

Mikäli pohditaan työperäistä stressiä, sen huomaa usein siitä että työstä ei pääse irrottautumaan. Työ pyörii mielessä vapaa-ajalla, unissa, lomilla ja keho ei pääse rentoutumaan ja palautumaan missään vaiheessa. Ylikierroksilla ja kaiken tekevä ihminen ei välttämättä pysty pysähtymään ja ei huomaa sitä, että hänen pitäisi myös palautua.

Keho saattaa antaa merkkejä liiallisesta stressistä: närästys, migreeni, vatsaoireet, muistiongelmat, väsymys, sydämen tykytys, hikoilu, keskittymiskyvyn puute, keho käy ylikierroksilla. Viimeistään siinä tilanteessa ihminen yleensä huomaa sen, että jotain pitää tehdä ja usein käynti lääkärissä liittyy fyysisiin oireisiin vaikka alkuperäinen syy voi olla stressi, uupumus tai ahdistus.

Siinä tilanteessa voidaan lähetä tutkimaan sitä, pystyykö stressiä saamaan haltuun. Harvoin itse stressiä voi hallita, mutta stressin aiheuttajia voidaan tutkia ja tilanteeseen voi löytyä useita erilaisia ratkaisuja miten stressiä pääsee vähentämään ja lisäksi stressin haitallisia vaikutuksia voi lieventää erilaisten keinojen avulla.

Mitä stressi on?

Stressille on olemassa monta määritelmää. Stressillä tarkoitetaan yhden määritelmän mukaan fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina sekä toimintahäiriöinä ilmenevää häiriötilaa, joka johtuu yksilön kokemuksesta, jossa hän ei kykene selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista. Toisen määritelmän mukaan on olemassa sekä myönteistä että kielteistä stressiä, jotka vaativat kumpikin vastapainokseen lepoa ja vapaa-aikaa. Kolmannen määritelmän mukaan stressi voidaan määritellä ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin.

Maailman terveysjärjestö pitää stressiä yhtenä 2000-luvun suurimmista terveysongelmista. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. . Siksi stressinhallinta on taito, jota mielestäni tulisi opettaa jo koulun terveydenhuoltotunneilla.

Usein muutostilanne aiheuttaa ihmisessä stressiä. Mikään ärsyke ei sinänsä stressaa, vaan reaktio riippuu paljon yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista. Filosofi Epiktetos sanoi: "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä."

Kaikki stressi ei ole haitallista. Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Määräaikaista stressiä ihminen kestää paljon paremmin. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia – se saa ihmiset tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista.

Aivot käsittelee stressin aikana taistele-tai pakene reaktiota. Stressihormonitasot nousevat ja sydämen lyöntitiheys kiihtyy. Lepoon ja ruuan sulatukseen liittyvät asiat vaimenevat. Stressireaktion tarkoitus on auttaa meitä selviytymään haastavista tilanteista. Stressin kokeminen on kehollemme raskasta ja stressaavasta tilanteesta tulisi palautua. Kun olemme jatkuvasti ylikuormittuneita ja stressaantuneita, aivot ja keho väsyy ja koko keho on jatkuvassa hälytystilassa.

Lyhytaikainen ja maltillinen stressi parantaa esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojamme, keskittymiskykyämme ja saa luovuutemme puhkeamaan kukkaan. Myönteinen, lyhytkestoinen stressi saa kehon tuottamaan tärkeitä välittäjäaineita kuten dopamiinia ja noradrenaliinia.

Lyhytaikainen stressi ei siis ole lainkaan huono juttu. Tosin silläkin on kääntöpuolensa – se saattaa saada itsekurimme lipsumaan.

Iso osa stressaantumisesta liittyy siihen, kuinka suhtautuu asioihin. Periaatteessa mistä tahansa voi stressaantua, jos suhtautuu niin, että kaikki asiat ovat uhkaavia ja kaikki on hankalaa. Ihminen voi yrittää kääntää tilanteen myönteiseksi. Kannattaa myös tarkastella sitä, kuinka paljon itseltään vaatii, ettei vaadi itseltään liikoja. Omien tunteiden säätely on osa stressinhallintaa ja se, että oppii tunnistamaan elämässään tilanteita, jotka aiheuttavat itselle stressiä.

Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa huippusuoritukseen. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara. Liiallinen paine sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi.

Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa se myös saa havahtumaan siihen, että ollaan tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Silloin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy. Kun stressi jatkuu, ihminen on usein touhukas, keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse tai muista muita asioita.

Stressin jatkuessa pitempään, se vaikuttaa enemmän negatiivisesti elimistöön ja stressin tunne vahvistuu. Voi olla, että nukkuminen heikentyy ja syöminen muuttuu epäterveelliseksi ja ei pysty rentoutumaan vaikka on väsynyt. Myös mieliala voi heittelehtiä stressin vuoksi ja kun stressi jatkuu kauan, se vie lopulta uupumukseen jos ihmisellä ei ole tietämystä erilaisista stressinhallintakeinoista.

Stressi voi syntyä siitä kokemuksesta, ettei työstä pääse irrottautumaan.

Stressi voi syntyä siitä kokemuksesta, ettei työstä pääse irrottautumaan.

Mitä eroa on negatiivisella ja positiivisella stressillä?

Kaikki on mainiosti niin kauan kun stressi kestää vain hetken. Jos kynttilää poltetaan molemmista päistä, stressin alun perin myönteiseksi tarkoitettu vaikutus kääntyy päälaelleen.

Stressin pitkittyessä välittäjäaineita, kuten dopamiinia ja noradrenaliinia, erittyy liikaa. Silloin ne eivät enää tue, vaan päinvastoin häiritsevät aivojen toimintaa. Meillä ikään kuin menee sisäinen pomo pois päältä ja emme enää hallitse itseämme ja tilannetta kovin hyvin. Esimerkiksi tunneimpulssit ryöpsähtävät herkemmin esiin ja voi esiintyä itkuherkkyyttä, raivoa, vihaa. Mikäli henkilö kokee haitallista stressiä, suunnitelmallinen toiminta tai monimutkainen ajattelu eivät onnistu. Lisäksi tarkkaavaisuutemme ja muistimme heikkenee.

Pitkäaikainen stressi aiheuttaa tulehdustekijöiden määrän lisääntymistä veressämme. Siksi pitkäaikainen stressi aiheuttaa kohonneen riskin sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, osteoporoosiin sekä joihinkin syöpiin.

Negatiivisen stressin tunnistaminen on osa stressinhallintaa, kun oma keho ja mieli opitaan tuntemaan niin, että pystymme erottamaan negatiivisen stressin positiivisesta stressistä. On hyvä pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia ja turhia stressitekijöitä, jos se on mahdollista. Aina se ei ole mahdollista. Esimerkiksi monissa töissä on joitakin tekijöitä, joihin ei pysty itse vaikuttamaan tai elämäntilanne on kokonaisuudessaan liian kuormittava ja haastava. Jonkun työ voi olla esimerkiksi hirveän hektistä ja se kuuluu työhön (esim. ensiapulääkärit, markkinointialan ihmiset, kokit, sairaanhoitajat). Silloin on hyvä keskittyä siihen, mitkä ovat omat henkilökohtaiset voimavaratekijät ja myös yhdessä työpaikalla miettiä, mitä on sellaista, jolla voidaan torjua ja palautua stressaantumista. Kun on paljon voimavaratekijöitä, stressi tuntuu vähemmän. Jokainen voi oppia oman mielensä rauhoittamista, stressin tunnistamista ja vauhdin pysäyttämistä, eli keinoja hallita stressiä.

Jos alat väsymään, opettele lepäämään, älä luovuttamaan.

Jos alat väsymään, opettele lepäämään, älä luovuttamaan.

Mistä stressi johtuu?

Tyypillistä stressiä, joihin stressinhallinnalla pystytään vaikuttamaan, aiheuttavat muun muassa: alituinen kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset, liialliset vaatimukset, suorittava elämäntyyli jne. Suuria, mutta onneksi harvinaisia, stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, kuten luonnonkatastrofit, onnettomuudet ja läheisten kuolema ja suuret elämänmuutokset. Äkillistä suurta stressiä aiheuttaviin tilanteisiin ei voida vaikuttaa stressinhallinnalla. Ne voivat aiheuttaa akuutin stressihäiriön tai traumaperäisen stressihäiriön.

Stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla mm. työn hallinnan puute, kohtuuttomat vaatimukset, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, epäoikeudenmukaisuus, epäreilu kohtelu, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute, epämääräinen työnjako ja syyllisyys tekemättömistä töistä.

Voi olla, että ihminen ei enää hallitse omaa elämäänsä, työtehtäviä, vapaa-aikaansa tai ihmissuhteitaan. Tulee liikaa paineita joka suunnasta ja mikäli haluaa myös itse olla ”menestyvä” ja haluaa olla aktiivinen, täytyy pitää erityistä huolta palautumisesta. Liian täynnä oleva elämä ja elämäntyyli on kuluttavaa.

Suurimmat stressin aiheuttajat ovat

  • Ihmissuhdevaikeudet kotona/parisuhteessa

  • Ristiriidat työpaikoilla

  • Liian pitkät työajat ja liiallinen määrä työtehtäviä voimavaroihimme nähden

  • Taloudelliset huolet

  • Suuret elämänmuutokset, kuten erilaiset sairaudet, läheisten tai meille tärkeiden ihmisten kuolema, lapsen syntymä, muutto, perheen hajoaminen, työpaikan menetys sekä eläkkeelle siirtyminen

Stressiähän sinällään ei ole, ellemme me luo sitä. Stressi syntyy ajatuksista johonkin asiaan liittyen – tarkemmin sanottuna uhkakuvista, joita ajatuksiimme liittyy. Ajatuksiimme liittyy usein jonkin asteista pelkoa. On olennaista keskustella avoimesti itsensä kanssa pureutumalla juuri omiin syihinsä stressata.

Mistä tunnistaa haitallisen stressin?

Mistä sitten tietää, onko oma stressi tuhoisaa vai ei? Pohdi ainakin seuraavia asioita:

  • Pystytkö keskittymään ja saatko nukuttua?

  • Luistaako luovakin ajattelu ja pelaako itsehillintä?

  • Pystytkö rentoutumaan?

  • Pystytkö unohtamaan työt vapaa-ajallasi?

Jos vastauksesi on kyllä, voit huokaista helpotuksesta, sillä kyseessä on luultavasti vain harmiton stressi. Jos taas tuntuu siltä, että ajattelu takkuaa ja tiuskimista on vaikea hillitä, et saa nukuttua, et pysty rentoutumaan ja irrottautumaan töistä, pysähdy hetkeksi pohtimaan, mistä oikein on kyse. Ensiapuna kannattaa pyrkiä häiriöttömään tilaan ja hengitellä syvään.

Stressinhallinnan ensimmäinen ja ehkä tärkein vaihe on tunnistaa negatiivinen stressi ja hyväksyä tilanne, jotta pystyy arvioimaan tilanteen ja selviytymään siitä. Stressi muuttuu haitalliseksi silloin, kun se jatkuu pitkään hoitamattomana. Hallinnan tunne on tärkeä osa stressinhallintaa. Jos tulee sellainen tunne, että nyt en selviä, nyt en pysty, nyt en hallitse, silloin se alkaa olla negatiivista ja silloin usein ajatukset muuttuvat negatiiviseen suuntaan. Monesti negatiivinen stressi on mahdollista pysäyttää vielä silloin, kun on tunne, että tämä on vaikeaa, jännittävää ja stressaavaa, mutta luulen, että tästä selviän ja uskon, että tästä selviän.

Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on sekaisin. Stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen.

Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus. Stressinhallinta alkaakin usein itsetuntemuksesta, itsensä kuuntelemisesta ja siitä, että ottaa rohkeasti itse askeleita kohti stressittömämpää elämää.

Stressiä voidaan ennaltaehkäistä erilaisilla stressinhallintakeinoilla ja sanomalla stressille EI

Stressiä voidaan ennaltaehkäistä erilaisilla stressinhallintakeinoilla ja sanomalla stressille EI

Stressinhallinta – Kuinka stressiä voidaan hallita?

Jatkuva stressi aiheuttaa niin fyysisiä kuin henkisiä oireita ja pitkään jatkuessaan stressi tekee ihmisen sairaaksi. Onneksi on kuitenkin olemassa erilaisia stressinhallintakeinoja, joilla stressiä voi lieventää. Kun opit esimerkiksi sanomaan EI, asioille, joita et pysty tai halua hoitaa, vähennät valtavaa työkuormaasi. Se on yksi tehokkaimmista tavoista tappaa haitallinen stressi nopeasti.

Stressinhallinta on siis tavallaan myös erilaisten elämäntilanteiden ja asioiden ennakointia ja ennaltaehkäisyä aivan kuten terveellisen ruokavalion noudattaminen, jolla voidaan ehkäistä erilaisia kansantauteja. Koska olemme kuitenkin pääsääntöisesti hieman huonoja kuuntelemaan kehomme merkkejä, on myös hyvä välistä tehdä palautumismittauksia ja katsoa mittareiden avulla kehomme stressitilaa ja siitä palautumista (esim. Firstbeat -mittaukset).

Oppaita stressistä irti päästämiseen on enemmän kuin koskaan ja siitä huolimatta yhä useampi uupuu stressin vuoksi. Se miten suhtaudumme stressiin, vaikuttaa tutkitusti siihen miten stressi vaikuttaa kehoomme. Stressi ja positiivinen ajattelu tuovat hyviä tuloksia ja positiivinen ajattelu vähentää stressin haitallisia vaikutuksia. Kun ajattelet, että stressi on sinulle hyödyksi, vältyt haitallisilta vaikutuksilta kuten sydän- ja verisuonitaudit jne. (lähde Psychologist Kelly McGoniga, Ted Talk 4.9.2013)

Aina ei kuitenkaan positiivinen ajattelu onnistu ja toisaalta taas liiallinen suorittaminen ja positiivinen ajattelu voi sekin uuvuttaa. Kun ajattelet olevasi väsymätön ja uupumaton, kehosi saattaa antaa muunlaisia merkkejä ja jos et kuuntele kehoasi, lopulta sairastut. Jos kieltäydymme uskomasta siihen, että stressi vaikuttaa meihin myös haitallisesti, lopulta kehomme sanoo seis, koska emme itse osaa pysähtyä. Sen vuoksi EI:n sanominen auttaa palautumaan.

Stressiin on yksinkertaiset ja maanläheiset lääkkeet, jotka usein vain unohtuvat koska emme keskity kuuntelemaan kehoamme ja mieltämme. Suoritamme ja pyrimme aina kohti seuraavia mahdollisuuksia ja haluamme saavuttaa tässä elämässä niin paljon, että stressi on väistämätöntä. Toisaalta stressi on myös meissä pelastava ominaisuus, sillä stressin avulla saamme usein paljon aikaan, suojaudumme vihollisilta, opimme lepäämään jne.

Stressi ja EI:n sanominen liittyvät toisiinsa siten, että kun opit sanomaan EI kaikelle, mitä et halua tehdä, saat enemmän aikaa itsellesi. Lentokoneessakin sanotaan: laita happinaamari ensin itsellesi ja auta vasta sen jälkeen muita. Tässä piilee elämää suurempi totuus. Kun pelastat ensin itsesi ja voit hyvin, jaksat antaa apua myös muille.

Yksinkertaisimmat ohjeet stressin haitallisia vaikutuksia vastaan ovat:

  1. Nuku hyvät yöunet (7-8 tuntia)

  2. Juo vettä, huolehdi kehosi nestetasapainosta ja siitä, että aineenvaihdunta toimii. Aineenvaihdunta vaikuttaa hormoneihisi ja tunnejärjestelmääsi.

  3. Syö hyvin, terveellisesti ja riittävästi, älä liikaa äläkä liian vähän.

  4. Palaudu työstä ja harrastuksista. Vetäydy hiljaisuuteen, istu hiljaa 5-10 minuuttia päivässä. Jos ei ole aikaa tälle, istu hiljaa 30 minuuttia päivässä.

  5. Vietä aikaa luonnossa.

  6. Vietä aikaa hyvässä seurassa.

  7. Harrasta paljon hyvää seksiä turvallisesti hyvässä seurassa.

  8. Pidä vapaata töistä päivittäin ja vietä viikossa päiviä, jolloin et ole töissä, somessa tai missään mikä vaatii sinulta ajattelua. Keskity tässä hetkessä olemiseen.

  9. Harrasta liikuntaa.

  10. Harrasta asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli.

  11. Keksi itse asioita, jotka palauttavat sinua. Kuuntele kehoasi ja sisäistä ääntäsi. Miten palaudut parhaiten, mikä on asia joka saa sinut keskittymään hetkeen ja unohdat elämän haasteet?

  12. Sano EI kaikelle, mikä vie aikaa kohdilta 1-11. Vasta sen jälkeen toteuta muita asioita.

Kuulostaako tämä vaikealta? Lopulta on kyse yksinkertaisesta asiasta, mutta maailmassamme on tapana suorittaa. Täytyy tienata rahaa, jotta voi maksaa asuntolainaa/vuokraa suurimman osan päivästä tyhjillään olevista ylisuurista asunnoista. Täytyy mennä töihin ruuhkassa, jotta voi suorittaa työnsä työpaikalla tiettynä kellonaikana. Täytyy viedä lapsia harrastuksiin, jotta heillä olisi paremmat edellytykset pärjätä elämässä. Täytyy… kun perustelet tekemisiäsi sanan täytyy kautta, olisi tärkeää herätä. Olisi tärkeää tutkia omia arvojasi ja mille haluat antaa aikaasi tässä elämässä. Haluatko olla se, joka saa sydänkohtauksen, koska ei koskaan levännyt? Haluatko olla se, jolle kertyi ylipainoa, koska ei ollut aikaa liikkua? Haluatko olla se, joka erosi, koska ei ollut aikaa panostaa parisuhteeseen? Miksi sinun pitäisi elää siinä oravanpyörssä ja suorittamisen rytmissä kuin muut tuntuvat elävän?

Muita hyviä keinoja stressinhallintaan:

  • Tiedostetaan tehtävät asiat ja mietitään mitkä asiat ovat tärkeimpiä (priorisointi)

  • Hallitaan omaa aikaa (Tehdään realistinen aikataulu, milloin asiat tehdään, vähennetään työkuormaa)

  • Osataan joustaa aikatauluissa ja pyytää lisää aikaa

  • Otetaan etäisyyttä asioihin

  • Opetellaan myötätuntoa ja joustamisen taitoja


Kun opit sanomaan EI kaikille niille asioille, jotka vievät aikaasi oman hyvinvointisi hoitamisesta, alat voida paremmin .

Kun opit sanomaan EI kaikille niille asioille, jotka vievät aikaasi oman hyvinvointisi hoitamisesta, alat voida paremmin .

Stressinhallinta Testi

Stressin kartoittamiseksi sinua auttaa muutama kirkastava kysymys:

  • Asteikolla yhdestä kymmeneen, kuinka stressaantuneeksi koet itsesi?

  • Miksi? Miksi koet stressitilasi juuri kyseisenä numerona? Mitä ajatuksia kyseinen numero sinussa herättää?

  • Mitä sinulle stressi on, miten se sinussa näkyy?

  • Miten haluaisit kokemasi numeron olevan?

Kun määrittelet ja konkretisoit itsellesi, mitä sinun stressi todella tarkoittaa sinulle, käyt samalla keskustelua tilanteesi ja stressisi kanssa.

Omassa arjessa pitää tehdä isoja muutoksia mikäli kokee haitallista stressiä. Tunnolliset, kiireelliset ja kiltit suorittavat ihmiset eivät välttämättä halua kohdata tilannetta, että eivät jaksaneetkaan kaikkea ja stressi pysäyttää heidät. On haastavaa vähentää, sanoa enemmän EI, tyytyä vähempään jos haluaa enemmän. Mutta silti, oma jaksaminen tulisi olla etusijalla ja jos se tarkoitta sitä, että joudut sanomaan entistä enemmän EI erilaisille tilanteille ja mahdollisuuksille, se on asia jonka voit oppia hyväksymään. Itselleen joustava asenne ja myötätuntoisuus itseä kohtaan auttavat tässä.


Kannattaako stressinhallintaan hakea apua?

Toisinaan ihminen voi oireilla vuosia ennen kuin hankkii apua. Usein stressin ennaltaehkäisy ja oireiden tunnistaminen hyvissä ajoin ovat parhaita keinoja stressinhallintaan. Avun saaminen mahdollisimman varhain voi auttaa uupumuksesta toipumista ja työelämään takaisin siirtymistä.

Uupumus kehittyy siis pitkän ajan kuluessa ja hälytyskellojen pitäisi soida aiemmin: mikäli ihminen ei saa nukuttua viikkoihin ja työpäivät venyvät koska ei saa tehtyä tehtäviään. Jos syöminen jää väliin tai syö herkkuja tai alkoholia stressin lievittämiseksi, liikunta jää, kuormituksesta ei palaudu, laiminlyö ystävyyssuhteita tai laiminlyö omaa hyvinvointiaan. Silloin apu voi olla tarpeen.

Sairasloma auttaa ihmistä palautumaan, mutta siitä huolimatta oireet saattavat jatkua eikä välttämättä saa apua unettomuuteen tai ylikierroksilla käymiseen. Sen vuoksi on tärkeää opetella hallitsemaan stressiä, kuunnella itseään ja vähentää asioita kalenterista. On tärkeää oppia uuteen tapaan palautua, sanoa enemmän asioille EI ja keskittyä niihin asioihin, jotka haluaa ja pystyy hoitaa.

Varmasti totutut hyvät stressinhallintakeinot, joita on aikaisemminkin käyttänyt ja joiden on todennut olevan hyviä, toimivat. Niitä kannattaa siis edelleen käyttää. Voi olla myös hyvä tarkastella ja jäsennellä omaa elämäntilannetta ja omaa henkilökohtaista muutosta. Se voi olla vaikkapa sitä, että ahdistaa, kun vanhenee ja lapset muuttavat ja pelottaa, että jää yksin. On hyvä tutkailla, mitä elämässä on ja pohtia sitä, mikä elämässä on hienoa. Kannattaa tietoisesti käyttää aikaa siihen, että tekee kaikkea sellaista, mikä on itselle hyväksi.

Työssäkäyvillä ihmisillä työterveyshuolto on taho, johon kannattaa ihan matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä. Aina, kun on huono olo ja stressaa, siitä kannattaa puhua ja tarvittaessa lähteä puhumaan jollekin ammattilaiselle. Usein elämäntaidon valmentaja ja life coach on hyvä kumppani stressin hallinnassa, sillä sen avulla oppii ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta ja saa työkaluja, joilla pystyy hallitsemaan stressiä. Monesti voi olla helpompaa puhua jollekin tuntemattomalle ihmiselle, josta tietää, että hän ottaa asian asiantuntijamaisesti kuin tutulle. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan näitä asioita.

Kun johdat itse itseäsi, kukaan ei voi viedä rauhaasi.

Kun johdat itse itseäsi, kukaan ei voi viedä rauhaasi.

Rauhoittumistehtävä:

Rauhoitu, älä tee mitään muuta samanaikaisesti, sulje kaikki häiriötekijät. Kunnioita itseäsi ja omaa aikaasi itsesi kanssa sen verran, että otat itsellesi seuraavan puolituntisen – tai enemmän.

Tähän hetkeen tarvitset paperia ja kynän– seuraa pieni tehtävä:

  • Piirrä paperille hyvän kokoinen neliö – sellainen, johon mahtuu tekstiä/kuvia/leikkeitä

  • Voit myös käyttää koko paperia neliönä, eräänlaisena kenttänä

  • Täytä kenttä kaikilla asioilla, jotka sinua stressaavat tai järkyttävät omaa sisäistä tasapainoasi

Tärkeintä on, että käyt itsesi kanssa keskustelua avaten itsellesi sen, mitä sinun stressisi on. Kun olet valmis, tarkastele tekemääsi kentän sisältöä:

  • Mitä ajatuksia stressikenttäsi sinussa herättää?

  • Minkä laittamistasi asioista haluaisit olevan toisin?

  • Miten haluaisit niiden olevan toisin?

  • Kuinka moni neliöön laittamistasi asioista on sellaisia, joihin voit itse vaikuttaa? Huomioi, että on turhaa kuluttaa energiaa niihin asioihin, joihin et voi vaikuttaa.

  • Mieti ajan kanssa käsittelemiäsi asioita. Kuuntele itseäsi, kuuntele kehoasi.


Mikäli mahdollista, ota vielä hetki rauhallista aikaa, ja vältä puuhastelemasta tai pohtimatta arjen (tekemättömiä) askareita vähään aikaan. Maailma pärjää kyllä hetken ilman sinua ja olipa se kuinka karua tahansa, niin taitaa pärjätä pidemmän aikaakin ilman sinua. Erään itäisen maan hallitsija vaati kerran viisaita neuvonantajiaan keksimään hänelle lauseen, huoneentaulun, joka olisi totta ja hyödyllinen elämänohje kaikissa tilanteissa ja kaikkina aikoina. Lopulta pitkän pohdinnan jälkeen he toivat hänelle taulun, jossa luki: "Kaikki päättyy aikanaan!"

Muita hyviä aiheeseen liittyviä linkkejä:

https://sydan.fi/fact/stressin-hallinta-mindfulnessin-avulla/

https://www.elisamattila.com/ohjeet-stressinhallintaan-stressi/

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976

https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-el%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n

http://www.yths.fi/i_love_arki/stressaatko

Rauhoittuminen ja meditaatio ovat olleet pitkään eräänlainen stressinhallinta tapa ja mielen kehittämisen keino.

Rauhoittuminen ja meditaatio ovat olleet pitkään eräänlainen stressinhallinta tapa ja mielen kehittämisen keino.

Heidi Alamikkelä